Tänään lääkäri kertoi että minä olisin juuri sopiva psykoterapiaan. Minä kun olen niin motivoitunut auttamaan itseäni. Jep. Plaah. Ärsyttää olla näin vinksahtanut. Tai enhän mä nyt oikeesti ole vinksahtanut, muuten vaan oon välillä niin vaikee. Eilen oltiin taas peppuseksiä. Sattui niin, että meinas itku päästä. Jotenkin sellanen olo, että tekis mieli vaan maata lattialla ja kuunnella musiikkia ja polttaa muutama tupakka. Vaikken edes polta. Mutta niin, kumma fiilis. Tulevaisuus hieman ahdistaa ja pelottaa, mutta pelottakoon. Kaikesta oon tähänkin asti selvinnyt, en ehkä ehjin nahoin mutta kuitenkin, hengissä!